Miksi aurinkosähköjärjestelmän mitoitus on tärkeää?
Aurinkosähköjärjestelmän oikea mitoitus on ratkaisevaa, jotta järjestelmästä saadaan paras taloudellinen hyöty. Liian pieni järjestelmä ei kata tarpeeksi energiankulutusta, kun taas ylimitoitettu järjestelmä tuottaa liikaa sähköä, josta vain osa voidaan hyväksikäyttää. Tästä syystä on suositeltavaa käyttää ammattilaisen apua mitoittamisessa, jotta investointi on mahdollisimman kannattava.
Aurinkopaneelien fyysinen koko ja katon kantavuus
Aurinkopaneelien standardikoko on noin 1,15 m x 1,77 m, ja niiden teho vaihtelee 390 ja 430 watin välillä. Suurempitehoiset paneelit ovat myös fyysisesti isompia. Yksi peruspaneeli painaa noin 20 kg.
Koska aurinkosähköjärjestelmän kestoikä on noin 35 vuotta, katon kunto on tärkeä huomioida ennen asennusta. Mikäli katto on lähivuosina menossa remonttiin, kannattaa aurinkopaneelien asennus ajoittaa remontin jälkeen. Katon kantavuus on harvoin ongelma, sillä paneelit ja kiinnitysjärjestelmät on suunniteltu kestäviksi, eikä niiden aiheuttama lisärasitus ole merkittävä.
Miten oikea järjestelmäkoko määritetään?
Aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan yleensä niin, että se kattaa 25–60 % vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Harvoin on järkevää pyrkiä täydelliseen omavaraisuuteen, sillä Suomen talvikauden vähäinen auringonvalo rajoittaa tuotantoa.
Mitoituksessa hyödynnätään aikaisempia sähkönkulutustietoja, joita saadaan tunneittaisista mittauksista. Yhden vuoden kulutusdata antaa jo hyvän kuvan peruskulutuksesta eli ns. pohjakulutuksesta. Tähän sisältyvät esimerkiksi:
- Lämminvesivaraajan kulutus
- Lämpöpumppujen kulutus
- Jatkuvasti päällä olevat laitteet (jääkaapit, pakastimet, ilmastointilaitteet)
Uudiskohteissa, joissa mittaustietoja ei ole, mitoitus perustuu vastaavankokoisten rakennusten kulutusprofiileihin. Lisäksi huomioidaan mahdolliset tulevat lämmitys- ja viilennysratkaisut sekä sähköautojen lataustarpeet.
Vuosituotto ja kausivaihtelut
Aurinkosähköjärjestelmän tuotanto vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesäkuukausina sähkötuotanto ylittää kulutuksen, jolloin ylimääräinen sähkö myydään verkkoon. Keväällä ja syksyllä tuotanto kattaa suuremman osan omasta kulutuksesta, mutta talviaikaan tuotanto on vähäistä.
Järjestelmä mitoitetaan usein siten, että se kattaa huhtikuusta syyskuuhun suurimman osan energiantarpeesta. Tällä tavoin tuotannon hyödyntäminen on tehokkainta.
Tulevaisuuden energiatarpeen huomiointi
Mitoituksessa kannattaa huomioida tulevaisuuden mahdolliset muutokset energiankulutuksessa. Esimerkiksi:
- Sähköauton tai hybridiauton hankinta lisää energiankulutusta merkittävästi.
- Lämmitys- ja viilennysratkaisujen päivitys voi muuttaa energiantarvetta.
- Sähkösaunan, porealtaan tai muun suuren sähkönkuluttajan lisäys voi kasvattaa kokonaiskulutusta.
Nämä seikat on syytä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta vältetään tarpeettomat laajennuskustannukset myöhemmässä vaiheessa.
Älykkäät järjestelmät ja kulutuksen ohjaus
Aurinkosähköjärjestelmän tehokasta hyödyntämistä voi parantaa älykkäillä ohjausjärjestelmillä. Näiden avulla voidaan ohjata sähkönkulutus hetkiin, jolloin aurinkopaneelit tuottavat eniten. Esimerkiksi:
- Lämminvesivaraaja voidaan käynnistää silloin, kun aurinkosähköntuotto on suurimmillaan.
- Sähköauton latausta voidaan ajoittaa aurinkoisimpiin tunteihin.
- Muut suuritehoiset laitteet voidaan ohjelmoida käynnistymään automaattisesti sopivaan aikaan.
Tämä vähentää tarvetta ostaa sähköyhtiöltä lisäsähköä ja optimoi aurinkosähköjärjestelmän hyötysuhteen.
Päätös ylimitoittamisesta ja sähkön myynnistä
Vaikka ylimitoitettu aurinkosähköjärjestelmä voi tuottaa runsaasti ylimääräistä sähköä, sen myyminen sähköverkkoon ei aina ole taloudellisesti kannattavin ratkaisu. Ylijäämäsähkön myyntihinnat vaihtelevat, ja toistaiseksi sähköverkkoon myyminen on usein kannattavampaa kuin energian varastoiminen akkuihin. Ennen päätöstä ylimitoituksesta on hyvä vertailla eri sähköyhtiöiden ostosopimuksia ja harkita muita vaihtoehtoja, kuten älykkäiden ohjausjärjestelmien hyödyntämistä kulutuksen optimointiin.